Mistä äänestetään seuraavissa vaaleissa tammikuussa 2022?
Suurin yhteiskunnallinen muutos vuosikymmeniin
Eduskunnan hyväksymän SOTE-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät ja järjestämisvastuu siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023. Suomeen perustetaan 21 uutta itsehallinnollista hyvinvointialuetta. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on yksi näistä 21 alueista.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen kuuluu 7 kuntaa:
· Askola (4 878 as.)
· Lapinjärvi (2 621 as.)
· Loviisa (14 745 as.)
· Myrskylä (1 871 as.)
· Porvoo (50 619 as.)
· Pukkila (1 833 as.)
· Sipoo (21 687 as.)
Säädetyt tehtävät
Hyvinvointialue järjestää sille lailla säädetyt tehtävät, joita toiminnan alkaessa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen.
Esimerkiksi seuraavia julkisia palveluja:
• perusterveydenhuolto
• erikoissairaanhoito
• sairaalapalvelut
• hammashoito
• mielenterveys- ja päihdepalvelut
• äitiys- ja lastenneuvolat
• aikuissosiaalityö
• lastensuojelu
• vammaispalvelut
• ikääntyneiden asumispalvelut
• kotihoito
• kuntoutus
• pelastustoimi
Hyvinvointialueen lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaa jatkossakin HUS-yhtymä.
Rahoitus
Yllä olevien julkisten palvelujen järjestämisvastuu ja tätä myötä niiden kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Tämän takia kuntien tuloja siirretään valtiolle, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa jatkossa.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kuntien verotulot ohjataan tulevaisuudessa merkittävässä määrin valtiolle. Kunnallisveron osalta taulukko näyttää seuraavanlaiselta (valtiolle menevä osuus):
• Askola 58%
• Lapinjärvi 58%
• Loviisa 61%
• Myrskylä 58%
• Pukkila 58%
• Porvoo 63%
• Sipoo 64%
Jotta kokonaisveroaste ei kasvaa, kaikki kunnat velvoitetaan alentamaan kunnallisveroa ja tekemään muutoksia yhteisöverojärjestelmään.
Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen kuntayhtymät siirtyvät hyvinvointialueille varoineen ja velkoineen. Kuntien ja muiden kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus ja sopimukset siirtyvät hyvinvointialueille. Hyvinvointialue vuokraa kunnilta niiden omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat siirtymäajaksi.
Henkilöstö
Henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueiden palvelukseen.
Myös tukipalvelutehtävissä työskentelevät henkilöt siirtyvät hyvinvointialueiden palvelukseen, jos henkilön tosiasiallisista työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä.
Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevat tehtävät kuten keskitetty ruokahuolto, siivous, laitehuolto, toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut tai kiinteistötoimi, tekniset palvelut sekä laboratoriot ja kuvantamispalvelut.
Mistä äänestetään
Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla. Vaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset ja vaaleissa on yhtäläinen äänioikeus. Eli samalla periaatteella kuin kuntavaaleissa. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Itä-Uudenmaan aluevaltuustoon valitaan ensimmäiselle nelivuotiskaudelle 59 valtuutettua.
Mihin uudistusta tarvitaan
Alkuperäisiin tavoitteisiin kuului kustannusten säästöt. Tästä ei juurikaan enää keskustella, sillä lyhyellä tähtäimellä kustannustaso päinvastoin nousee.
Miksi sote-uudistus tarvitaan? Näin todetaan soteuudistus.fi -sivustolla:
”Nykyisin hoitoon ja palveluihin pääsyä voi joutua odottamaan eivätkä kaikki saa yhdenvertaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja. Suomalaiset ikääntyvät ja tarve hoivalle kasvaa. Työikäisiä ihmisiä on jatkossa vähemmän ja syntyvyys laskee. Tämä yhtälö tuo vuosi vuodelta vähemmän verotuloja.
Sote-uudistuksen tavoitteet
Sote-uudistuksen päämääränä on, että kaikki saavat laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja yhdenvertaisesti ja että hyvinvointi ja terveyserot kaventuvat. Sosiaali- ja terveyspalveluissa otetaan käyttöön parhaat ja tehokkaimmat toimintatavat. Tavoitteena on turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, parantaa turvallisuutta ja vastata yhteiskunnallisten muutosten tuomiin haasteisiin. Pääosin palvelut ovat julkisia palveluja, ja niitä täydentävät entiseen tapaan yksityiset palveluntuottajat sekä järjestöt.”
Miksi Liike Nyt – Rörelse Nu
SOTE-uudistus tai siihen rinnastettava hyvinvointialuevaalit on suurin yhteiskunnassamme tapahtunut rakenteellinen muutos vuosikymmeniin. Tällä muutoksella tulee olemaan pitkäkantoisia vaikutuksia sekä tapaan, että laadullisiin seikkoihin miten palveluja tuotetaan vastaisuudessa. Niin kansallisella kuin paikallisella tasolla.
Mikäli kaipaat uutta otetta politiikantekoon ja aktiivisen ryhmän, joka edistää paikallisen asukkaan etuja nyt ja aina, olemme varteenotettava vaihtoehto sinulle tulevissa vaaleissa. Tule mukaan toimintaamme liittymällä jäseneksi, ehdokkaaksi tai äänestämällä meitä.
Käytäthän äänioikeuttasi tulevissa vaaleissa, sillä nyt jos koskaan voidaan rakentaa parempi huominen yhdessä.
Liike Nyt – Rörelse Nu
Lähdemateriaali
https://soteuudistus.fi/
https://itauusimaa.fi/
https://vm.fi/sote-uudistus
https://vaalit.fi/hyvinvointialueet